Mäkihypyn kesä SM-kisat hypätään Lahdessa 16.-17.10.2021. Kilpailuinfo ja -ohjelma löytyvät hiihtokalenteri.fi sekä LHS:n tapahtumasivuita.
Samassa yhteydessä järjestämme lauantaina 16.10. myös T16 ja P16 -sarjojen kesäcupin osakilpailun.
Kerhomme syyskokous pidetään perjantaina 22.10.2021 klo 18.00 Lahden kaupungin liikuntatoimen kokoustila 1:ssä Urheilukeskuksessa (Salpausselänkatu 8) 3 krs. Kokouksen jälkeen perinteinen kauden avaustilaisuus.
Suomen Hiihtoliiton Mäkituomarikerhon vuosikokous pidetään mäkihypyn kesä SM-kisojen yhteydessä hybridikokouksena Lahden Urheilukeskuksessa / Teams-yhteyden kautta lauantaina 16.10.2021 klo 18.00.
SHL:n mäkituomarikerhon hallitus esittää, että eri paikkakuntien tuomarit ja TA:t kokoontuvat omalle paikkakunnalleen ja ottavat Teams-yhteyden kokouspaikalle. Sähköpostiosoite kokoukseen liittymistä varten tulee lähettää SHL:n mäkituomarikerhon puheenjohtajalle osoitteeseen pirjo.karjal (at) gmail.com
Kansallinen arvostelutuomarikoulutus järjestetään 24.10.2021, kouluttajana Pekka Tervahartiala. Toimintamallina sama kuin syyskokouksessa eli osallistujat kokoontuva paikkakunnittain ja seuraavat koulutusta yhdessä paikassa.
Tähän ilmoittautumiset 17.10.2021 mennessä suoraan Pekalle, email:
p.tervahartiala (at) gmail.com. Ilmoita Pekalle myös sähköpostiosoite, jolla osallistut kokoukseen.
TA-koulutus järjestetään myös verkossa Teamsin kautta. Kouluttajina toimivat
Jani Hyvärinen mäen osalta ja Asko Aalto yhdistetyn.
Koulutus järjestetään 6.-7.11.2021. Ilmoittautumiset ja sähköpostiosoite, jolla osallistut kokoukseen 26.10.2021 mennessä suoraan Janille, email: jani.hyvarinen (at) pp.inet.fi.
Tarvitsemme uusia henkilöitä mäkituomari- ja TA-toimintaan voidaksemme järjestää jokaisella mäkipaikkakunnalla hyviä ja tasokkaita kilpailuja.
Kannatusmaksu on kerhon ainoa säännöllinen tulonlähde. Kaudella 2021-2022 kannatusmaksu on kevätkokouksen päätöksen mukaisesti 20 €. Kannatusmaksun voi maksaa oheisella laskulla tai verkkopankissa oheisilla tiedoilla:
Saaja: LHS:n Mäkituomarikerho
Tilille: FI 08 1519 3000 1124 47
Muista käyttää laskussa olevaa nelinumeroista viitenumeroa, jotta voimme kohdentaa kannatusmaksun oikealle henkilölle.
Yleisurheilun EM-kisoissa menneenä kesänä Suomi jäi mitalitta, ensimmäistä kertaa sitten Budapestin EM-kisojen 1966. Kun vastaava tapahtui vuonna 1966, pitkän linjan urheilutoimittaja Bror-Erik (’Bubi’) Wallenius kertoi Yleisradion tv-ohjelmassa Suomen urheilujohdon tuolloin todenneen: ”Tähän on saatava muutos, kei-nolla millä hyvänsä.”
Kun kotimaisessa urheilukeskustelussa ruoditaan milloin minkäkin lajin huippu-urheilijoiden menestystä suh-teessa Norjaan, suurimman huomion on saanut Olympiatoppen - Norjan huippu-urheilun valmennuksesta vastaava organisaatio. Sen perustamisen taustalla oli norjalaisten pettymys Calgaryn olympialaisten saavutuk-siin vuonna 1988 – kisoihin, joista Matti Nykänen palasi kolmen kultamitalin kera1 ja Norja jäi täysin vaille kultamitaleja.
Suomalaisessa keskustelussa usein kiinnitetään huomiota Olympiatoppenin noin 20 miljoonan euron taloudel-lisiin resursseihin ja sen tiukkaan fokusoitumiseen sekä lajirajat ylittävään toimintaan. Vaikka Yhdysvallat oli Pyeongchangin olympialaisten mitalitilastossa neljäntenä, ei Norjan menestys jäänyt sielläkään huomiotta. Ei siis ihme, että Olympiatoppenin johtaja Tore Øvrebø oli kysytty haastateltava.
Atlantin tuolla puolen kiinnitettiin enemmän huomiota ’pehmeisiin’ seikkoihin norjalaisten menestystä selittä-vinä tekijöinä: hyvin toimivan yhteiskunnan mahdollistamiin urheiluharrastuksiin sekä juniorityöhön. Toki sielläkin nostetiin kyseisen organisaation rahoitus esiin, mutta sitä ei pidetty kuitenkaan viisastenkivenä, jolla selittää norjalaisten menestystä. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä talouslehti Forbesin lukujen perusteella Olympiatoppenin budjetti on alle kymmenesosa keskimääräisen amerikkalaisen jalkapallon liigajoukkueen (NFL) vuosibudjetistai.
Keskeiseksi menestystekijäksi nostettiin juniorityö: ”Suuri joukko norjalaisia lapsia harrastaa liikuntaa, joten meillä on hyvin laaja harrastajajoukko, josta ammentaa yksilöitä kansainvälisille areenoille,” toteaa Øvrebø. Kiinnostava yksityiskohta on norjalainen lähestymistapa kilpailuihin: ”He voivat kilpailla, mutta me emme ar-vioi heitä siihen tapaan, kuka sijoittuu ensimmäiseksi, toiseksi, kolmanneksi jne. ennen heidän kolmattatoista ikävuottaan. Me näemme tämän paremmaksi lapsille, koska he voivat keskittyä pitämään hauskaa, olemaan yhdessä samaa lajia harrastavien kavereidensa kanssa ja kehittymään (lajissa/lajeissaan).” Tämän lisäksi Øvrebø korostaa lasten ja nuorten kaverisuhteiden merkitystä motivaatiotekijänä.
Tietysti lapsuus- ja nuoruusvaiheen jälkeen norjalaiset tuovat kilpailuelementin mukaan urheiluharrastuksiin ja soveltavat kehittyneimpiä tutkittuun tietoon pohjautuvia valmennusmenetelmiä kansainvälistä menestystä kahmiville yhdistetyn, maastohiihdon ja mäkihypyn urheilijoilleen. Mutta idea itsessään, Øvrebøn hieman pro-vosoivin sanoin, ei ole saada maailman parhaat 10-vuotiaat urheilijat, vaan pikemminkin kaikkein kypsimmät (lasten) aikuiset. Ehkä Norjassakin on kiinnitetty huomioita erityisesti eräiden joukkuelajien ikäviin lieveilmi-öihin.
Toki norjalaisessa juniorimäkihypyssä ja yhdistetyssä mitataan hyppyjen pituuksia, arvostellaan tyyliä ja kello-tetaan hiihtoaikoja – muutoinhan kehittymistä ja yksilöllisiä kehittymistarpeita ei pystytä tunnistamaan. Olen-naista kuitenkin on, että niitä ei nosteta liian aikaisin urheiluharrastamisen keskiöön. Kun nuorillakin urheili-joilla enin osa ajasta on harjoittelua ja siihen liittyvää valmennusta, voi ainakin spekuloida sillä, kuinka norja-lainen lähestymistapa tukee harjoittelumotivaatiota harjoitusmäärien hiljaa kasvaessa iän myötä; ja toiseksi, onko sillä vaikutusta harjoitusten laatuun – siihen kuinka huolella ja oppia ammentaen yksittäinen lapsi ja nuori harjoituksiin osallistuu?
Toki Øvrebø myöntää, että Norjan luontaiset edellytykset talvilajien harrastamiseen ovat monia muita maita paremmat, eikä hän myöskään halua kritisoida muiden maiden/joukkueiden toimintatapoja, saati pitää norja-laista lähestymistapaa talvilajien huippu-urheiluun ylivertaisena. Ja tiettyä suomalaiseen sielunmaisemaan so-pivaa nöyryyttä on norjalaistenkin asenteessa: ”Emme ole gorilla, joka hakkaa rintaansa. Me tiedämme, että tämä (menestys) voi muuttua hyvin nopeasti. Meidän täytyy vain työskennellä uutterasti.”
Hyvät keinot eivät välttämättä ole aina kalliita.
M. Husso
Kirjoittaja seuraa mäkihyppyä ja yhdistettyä pääasiassa mäkisuksien kantoapuna Karpalossa.
Lähteet:
Belzer, Jason. Thanks to Roger Goodell, NFL revenues projected to surpass $13 billion in 2016. 29.2.2016.
Britton, Bianca. The secret behind Norway’s Winter Olympic success. CNN Sport. 25.2.2018
Wolken, Dan. Norway is dominating these Winter Olympics with a unique approach to sports
US Today. 19.2.2018
