Kansallinen kilpailutoiminta ja kisajärjestelyt – korona laittaa kisajärjestäjän ’DNA’:n testiin
Koronaepidemia vaikuttaa suuresti yksittäisten ihmisten ja yhteiskunnan toimintaan. Mäki-yhdistetty ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Kansallinen kilpailukalenteri niin aikuisten kuin nuortenkin osalta on kuluvana kautena 2020-2021 ollut täynnä peruutuksia: tämän kirjoitushetkellä (21.2.2021) kuudesta mäkihypyn Modeo Cupin kilpailusta on peruttu neljä ja Yhdistetyn Cupin viidestä osakilpailusta kolme.
Kuva: kirjoittaja.
Kuusamon ja Lahden maailmancupin osakilpailut on toki saatu järjestettyä. Kuusamon Eräveikot ja Lahden Hiihtoseura ovat pystyneet järjestämään organisoinnin, logistiikan ja poikkeuksellisen laajuuden saaneiden koronatoimien suhteen vaativat kilpailut; esimerkiksi urheilijoiden ja toimitsijoiden joukkotestaus eri kuplineen on vain yksi esimerkki lisävaatimuksista.
Kansallisen tason kilpailut ovat kuitenkin tärkeitä, sillä urheilijat harjoittelevat koronarajoituksiin mukautuen. Tämän tueksi he tarvitsevat mahdollisuutta mittauttaa omaa kehitystään ja tämänhetkistä kuntoaan. Myös kansainväliselle tasolle tähtääville kansallisen tason urheilijoille on saatava mahdollisuus antaa näyttöjä.
Kirjoittaja kävi teknisenä asiantuntijana tammi-helmikuun 2021 vaihteessa Pienmäkien (erikoismäki ja yhdistetty) SM -kisoissa Taivalkoskella. Vaikka kisojen teknisen asiantuntijan tehtävänä on seurata ja osallistua kisaorganisaatioon siten, että kilpailut etenevät turvallisesti ja sääntöjen mukaisesti, sivutuotteena syntyy havaintoja ja käsitys kisaorganisaation toimintakulttuurista.
Ennakko-odotukset olivat uteliaan kysyvät: kuinka pienen kunnan pienehkö seura järjestää turvalliset kisat alhaisin osanottomaksuin?
Organisaationa kisajärjestäjä saa käyttöönsä toimintaan osallistuvien ajan, tiedot ja kyvyt sekä verkostot; näitä voimme nimittää resursseiksi. Jos näitä resursseja on saatavissa yli oman tarpeen ilman kustannuksia kisajärjestäjälle, on toki vaarana niiden tehoton ja epätarkoituksenmukainen käyttö. Vastaavasti jos niitä on rajallisesti tai puuttuu kokonaan, kisaorganisaation johdon kyvyt ovat ratkaisevassa roolissa. Kisaorganisaation johdon tehtävänä on tällöin käyttää saatavilla olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja kehitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja niiden puuttuessa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kisaorganisaation manageriaalisten kognitiivisten kykyjen[1] merkitys koko kisaorganisaation toiminnalle korostuukin.
Taivalkosken kisaviikonloppu oli teknisen asiantuntijan osalta mäkien teknisen kunnon tarkastusta, kilpalatujen hiihtämistä, kisatapahtumien seurantaa ja kirjaamista tuomaritornissa jne., mutta samalla oli mahdollista tehdä luonteeltaan laadullisia ja täysin omakohtaisia havaintoja kisaorganisaation toiminnasta. Tiedossa toki jo oli, että muutama motivoitunut seura-aktiivi ovat merkittävä resurssi. Ennakkoon toimitettu terveysturvallisuussuunnitelma oli hyvä ja esim. joukkuekohtaisten (!) voitelutilojen rakennus hyvässä vauhdissa ennen kilpailuja.
Kuva: Ilkka Ronkainen
Kisaorganisaatiota koskevien havaintojen pohjalta ensimmäisenä tuli mieleen Yhdysvaltain asevoimien 1970 ja -80 lukujen vaihteessa käyttöönottama mainoslause henkilöstön rekrytoinnissa:”Be All You Can Be!”[2],. Se oli aikanaan ja on edelleenkin ajatuksena radikaali organisaatiolle, joka on lähtökohdiltaan hierarkkinen ja käskyttävä[3].
Taivalkoskella korostui keskusteleva ja rauhallinen toimintatapa, joka kokosi pienestä kunnasta (alle 4000 asukasta) kymmeniä vapaaehtoisia kaksipäiväisiin kisoihin lajeissa, jotka eivät kuitenkaan kosketa maastohiihdon kaltaisia suuria massoja. Ongelmatilanteissa kysyttiin neuvoa ja hyvässä hengessä yhteisesti haettiin ratkaisuja esiinnousseisiin ongelmiin.
Koronaepidemiankin oloissa on siis mahdollista järjestää toimivat ja turvalliset kansallisen tason kilpailut, pitää kisajärjestäjän talous tasapainossa sekä osallistumismaksut kohtuullisina. Toki tunnustusta on myös annettava sille, että urheilijat sekä heidän valmentajansa ja huoltajansa toimivat Taivalkoskella vastuullisesti.
Resurssien tehokas käyttö saattaakin olla syvällä koillismaalaisten kisajärjestäjien ’DNA:ssa’. Vanha Taivalkoskellakin käytettävä sanontahan kuuluu: ”Meillä on köyhät eväät, mutta niillä on pärjättävä.” Se sisältää laajemminkin ajateltuna suuren viisauden 2020-luvun kisajärjestäjille ja urheilujohtamiselle.
Markku Husso
Lahden Hiihtoseuran Mäkituomarikerho
[1] Näitä ovat esim. johdon havainnointikyky, ongelmanratkaisu, järkeily, perustelut ja kommunikointi. Peteraf, Margaret A. (2014). DOI: 10.1002/smj.2247.
[2] Vapaasti suomennettuna: ”Ole kaikkea sitä mitä voit olla!”. Vietnamin sodan päättymisen (1976) ja mm. Teheranin panttivankikriisin (1979) jälkeen Yhdysvaltain asevoimat oli lamaannuksen tilassa. Kylmän sodan oloissa heidän oli kuitenkin nopeasti löydettävä toimintaansa uusi ’punainen lanka’.
[3] Yhdysvaltain talouselämä oli kahden öljykriisin (1973 ja 1980) ja vuosien 1973-1975 taantuman jäljiltä etsimässä myös uutta suuntaa. Ajan henki – ja varmaan myös käytännön pakko – ruokkivat disruptiivista ajattelua. Sattumaa tai ei, mutta tämä ajattelu voidaan yhdistää moniin tunnettuihin yrityksiin, jotka perustettiin 1970-luvun lopulla. Esim. Apple (perustettu 1976), Microsoft (1977), Oracle (1977) jne. ovat yrityksiä, joiden alkuvaiheista on löydettävissä samaa disruptiivista ajattelua, joka ilmeni/ilmenee omaperäisinä ratkaisuina.
