Mäkihypyn tyyliarvostelu

Nyt on mäkihyppykausi kuumimmillaan ja meidänkin talvemme huippuhetket lähenevät Salpausselän Kisojen ja Nuorten MM-kisojen muodossa. Keski-Euroopan Mäkiviikkoakin on hypätty lähes joka toinen päivä. Toivottavasti mahdollisimman moni onkin nauliintunut TV:n ääreen seuraamaan talvilajeista uljainta, mäkihyppyä.

Mäkihypyn tulokset muodostuvat hyppypituudesta tulevista pituuspisteistä ja arvostelutuomareiden tyylipisteistä. Monella on varmaankin herännyt kysymyksiä, mistä nuo tyylipisteet koostuvat.  Avaankin nyt hiukan hyppytyylin arvostelua.

Aina puhutaan, että tuomarit antoivat sen ja sen verran pisteitä. Todellisuudessa tuomarit eivät anna pisteitä vaan tekevät pistevähennyksiä hyppääjän tekemistä virheistä. Jokaisella hyppääjällä onkin ennen hyppyään 20 tyylipistettä tuomaria kohden. Hypyn arvostelu alkaa, kun hyppääjä ohittaa hyppyrin keulan ja päättyy hyppääjän ohittaessa kaatumarajan. Arvostelun kannalta hyppääjä saakin tehdä ylämäessä mitä tahansa ja kaatua kaatumarajan jälkeen.

Tuomareille hyppy koostuu kolmesta eri osa-alueesta; ilmalennosta, alastulosta ja loppuliu’sta. Näistä jokaisesta tehdään omat pistevähennykset. Maksimivähennykset ovat ilmalennosta 5 pistettä, alastulosta 5 pistettä ja loppuliu’sta 7 pistettä. Eli hyppääjä saa vähintään 3 pistettä, mikäli ohittaa hyppyrinnokan.

Ilmalennossa tuomarit katsovat käsien, suksien ja jalkojen asentoa ovatko ne symmetrisessä asennossa ja etteivät jalat ole koukussa sekä onko hyppääjä aerodynaamisessa eli ns. lentävässä asennossa. Hypyn pituutta ei arvostelussa oteta huomioon, mutta lyhyessä hypyssä hyppääjä tekee todennäköisesti virheitä, mistä tehdään sitten sääntöjen mukaiset pistevähennykset.

Alastulossa tuomarit katsovat, tekeekö hyppääjä telemark- vai tasajalka-alastulon, kiinnittävät huomiota suksien, jalkojen ja käsien asentoon sekä alastulon tasapainoon. Tuomarit tekevät sitten havainnoistaan sääntöjen mukaiset pistevähennykset. Tasajalka-asennosta vähennetään minimissään kaksi pistettä.

Loppuliussa tuomari tarkkailee, että hyppääjä ei horju eikä kaadu ennen kaatumarajaa. Hyppääjä saa tuulettaa jo loppuliun aikana hyvää hyppyään ja aloittaa vauhdin hiljentämisen auraamalla.

Näiden kolmen osa-alueen pistevähennyksistä muodostuvat hyppääjän tyylipisteet. Arvostelemassa on viisi tuomaria, joiden tyylipisteistä ylin ja alin pistemäärä jätetään pois lopullisista tyylipisteistä. Eli viidestä tuomarista kolmen tuomarin pisteet otetaan huomioon hyppääjän tyylipisteissä. Näin toimien turvataan hyppääjän oikeusturva, jotta tuomareiden mahdollisesti tekemät virheet eivät vaikuta lopputuloksiin. Tuomaritkin voivat tehdä virheitä.

Tuomareilla ei ole arvostelussa käytössä mitään apuvälineitä. Television ääressä katsojat pääsevätkin katsomaan vielä hypyn hidastettuna, mitä tuomarit eivät pysty tekemään. Tuomarit tekevät arvostelunsa sen vajaan kymmenen sekunnin aikana minkä hyppy kestää.

Usealla paikkakunnalla tuomaritorni sijaitsee varsin korkealla alastuloon nähden. Mm. Vikersundin lentomäessä tuomaritorni sijaitsee noin 120 metrin kohdalla ja parhaat hyppääjät hyppäävät n. 250 metriä. Tärkein tuomarilta vaadittava ominaisuus taitaakin melkein olla hyvä kaukonäkö.

Viime aikoina on ollut paljon puhetta hyppypuvuista ja niiden vaikutuksista hypyn pituuteen ja sitä kautta pisteisiin. Mutta hypyn pisteethän koostuvat kahdesta eri elementistä. Miten sitten tyylipisteet vaikuttavat lopputuloksiin?

Otetaan esimerkiksi alastulo. Mikä on vaikutus tasajalka-alastulolla verrattuna hyvin harjoiteltuun telemark-alastuloon. Oletetaan, että hyppääjät tekevät muuten identtiset, yhtä pitkät hypyt, vain alastuloissa on eroa. Pistevähennykset ovat kaikilta tuomareilta ilmalennosta 1 piste ja loppuliu’usta 0. Ensimmäinen hyppääjä tekee tasajalka-alastulon, pistevähennyksiä alastulosta hän saa 2,5-3,0 pisteeseen eli voimaan jäävät pisteet 16,5, 16 ja 16,5. Pisteitä hän saa yhteensä 49. Toinen hyppääjä tekee hätäisen telemark alastulon ja pistevähennyksiä alastulosta jokaiselta tuomarilta 1,5 pistettä eli voimaan jäävät tyylipisteet ovat 17,5 x 3 = 52,5 pistettä. Kolmas hyppääjä tekee erinomaisen alastulon ja tuomareista kolme ei vähennä siitä pisteitä ja kaksi 0,5 pistettä. Voimaan jäivät pisteet ovat 19, 19 ja 18,5 eli yhteensä 56,5 pistettä. Kaikki hyppääjät hyppäsivät K116 mäessä 116 m eli saivat pituuspisteitä 60. Yhteispisteet olivat ensimmäisellä hyppääjällä 109 pistettä, toiselle 112,5 pistettä ja kolmannelle 116,5. Tässä mäessä metri vastaa 1,8 pistettä eli ensimmäinen hyppääjän olisi pitänyt hypätä 4,5 metriä pidemmälle kuin kolmas hyppääjä, jotta olisi ollut pisteissä ensimmäisenä. Yhdistetyssä 15 pisteen ero mäkihypyn pisteissä tarkoittaa minuutin eroa hiihtoon lähdettäessä. Eroa näillä hypyillä olisi tullut 7,5 pistettä eli 30 sekuntia! Kannattaisiko myös keskittyä alastulon opetteluun?

Toivottavasti monella heräsi mielenkiintoa tyyliarvostelusta. Arvostelutuomarikursseja järjestetään vuosittain ja sinne voi tulla kuka tahansa kuulemaan lisää mäkihypyn tyyliarvostelusta.



Pekka Tervahartiala
Lahden Hiihtoseura Mäkituomarikerho, sihteeri
Suomen Hiihtoliitto arvostelutuomari kouluttaja